Historiaa

Pian välirauhan solmimisen jälkeen Kansallis-Osake-Pankin silloinen johtaja Pekka Siimestö kutsui koolle yleiskokouksen Järvenpään Kansallisseuran perustamista varten. Tällöin Kokoomuksen paikallisyhdistykset olivat enimmäkseen kansallisseuroja. 

Yleiskokous päätti perustaa yhdistyksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin Siimestö. Yllättäen Siimestö kuitenkin kuoli pian yleiskokouksen jälkeen ja vasta parin vuoden päästä 1947 uusi pankinjohtaja G.M. Ikonen sai yhdistyksen rekisteröityä ja toiminnan vilkkaaseen alkuun. 

Yhdistyksen johtokunta kokoontui alkuvuosikymmenet jäsentensä kodeissa. Muut juhlat ja iltamat järjestettiin Seurojentalolla, jossa poliittisen tilannekatsauksen lisäksi oli yleensä musiikkia, voimistelua, balettia, runonlausuntaa tms. 

Pankinjohtaja Ikosen jälkeen toimi puheenjohtajana tehtailija Lasse Poutiainen seitsemän vuoden ajan. Poutiaisen aikana toiminta vakiintui. Hallituksen kokousten lisäksi kansallisseura piti kevät- ja syysjuhlia sekä pikkujouluja. Pitopaikkana oli edelleen seurojentalo sekä Kokoomus-puolueelle kuuluneen Snellman-opiston tilat Kallio-Kuninkalassa. Poutiaista seurasi puheenjohtajana pankinjohtaja Eino Hynninen ja kapteeni evp. Pekka Toivola. 

Poliittinen toiminta keskittyi valtakunnallisten vaalien organisointiin paikkakunnalla, jossa toimittiin Kokoomus-tunnuksin. Kunnallisvaaleissa sen sijaan oltiin vaaliliitoissa tyypillisesti Oikeisto-Keskustan nimellä. Näin toimittiin aina vuoteen 1968 asti, jonka jälkeen Kokoomus on käynyt kunnallisvaalit yksinomaan omin tunnuksin. 

1960-luvun alun hiljaisemman kauden jälkeen alkoi yhdistyksen voimakkaan kasvun aika. Järvenpäähän muutti paljon uutta väkeä, joka tunsi vetovoimaa Kokoomuksen toimintaan. 

Kun kansallisseuran puheenjohtajaksi tuli toimitusjohtaja Veijo Kokkonen vuonna 1965, alkoi Kansallisseuran uusi nousu. Veijo Kokkosen jälkeen toimi puheenjohtajana pari vuotta Veli Aarnio ja sen jälkeen kuusi vuotta insinööri Jaakko Tarkka 1970–1976. 

Kansallisseura-nimestä oli järjestöväen keskuudessa käyty pitkään keskustelua ja vuonna 1975 yhdistyksen nimeksi tuli Järvenpään Kokoomus Ry, joka noudatti valtakunnallisen sosiaalisen markkinatalouden arvoja kannattavan Kansallinen Kokoomus rp:n ohjelmaa. 

Järvenpään Kokoomuksen puheenjohtajana toimi Jaakko Tarkan jälkeen Matti Kokkonen 1977 ja Jorma Lehtonen. 1978–1980. Järvenpään Kokoomuksen pitkäaikaisin puheenjohtaja rehtori Matti Auranen olikin sen jälkeen virassa koko 1980-luvun sekä 1990-luvun alun. 

Paikallisyhdistys kasvoi 1980-luvulle tultaessa niin paljon, että yhä useamman jäsenen toiminnan turvaamiseksi perustettiin uusia yhdistyksiä: Järvenpään Kokoomuksen Nuoret, Järvenpään Kokoomuksen Naiset sekä Kansalliset Eläkeläiset. Vuonna 1983 perustettiin lisäksi uusi perusyhdistys Järven Seudun Kokoomus ry., joka 1994 sulautui takaisin Järvenpään Kokoomukseen. 1994 perustettiin toinen perusyhdistys Järvipuiston Kokoomus Ry. Eri yhdistysten toimintaa koordinoi 1988 perustettu Kokoomuksen Järvenpään Kunnallisjärjestö. 

Vuonna 2008 Järvenpään Kokoomus ja Järvipuiston Kokoomus yhdistyivät ja kunnallisjärjestö lakkautettiin. Nykyään kaupungissa toimii vain yksi Kokoomus-yhdistys, Järvenpään Kokoomus. 

Järvenpään kunnallisvaaleissa kokoomusyhdistysten saamat äänimäärät ovat viime vuosikymmeninä olleet yleensä 25 %:n yläpuolella, jolloin luottamushenkilöä on kunnallishallinnossa saatu vastaava määrä ja painoarvon mukaisesti merkittäviä luottamustoimia. Tämän takia Kokoomuslaisten osuus Järvenpään ja sen palvelujen rakentamisessa on ollut erittäin merkittävää. 

Teksti: Osmo Ojanen