Ryhmäpuheenvuoro: Hyvinvointikertomus 2025

Kokoomuksen valtuustoryhmä kiittää viranhaltijoita hyvästä ja perusteellisesta raportista. Tulokset kertovat, että ennaltaehkäisevä työ tuottaa kaupunkilaisille parempaa elämää ja voi samalla säästää kaupungin kukkaroa. Nostamme esiin sekä onnistumisia että kipupisteitä rakentavasti, vastuullisesti ja tulevaisuuteen katsoen.

Ensiksi ilonaiheet, joista voimme olla ylpeitä myös eurojen näkökulmasta. Järvenpään HYTE-kerroin nousi viime vuonna arvoon 79 (edellisvuonna 72), ja tämän ansiosta kaupunkimme sai 1,13 miljoonaa euroa ylimääräistä valtionosuutta. Tämä on konkreettinen osoitus siitä, että ennaltaehkäisevä hyvinvointityö oikein kohdentuessaan maksaa itseään takaisin: fiksut panostukset tuovat sekä inhimillistä hyvää että rahallista hyötyä.

Toinen myönteinen kehitys on lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn paraneminen. Koululaistemme tulokset esimerkiksi MOVE-mittauksissa ovat jo monin osin parempia kuin maassa keskimäärin. Erityisesti ilahduttaa kahdeksasluokkalaisten tyttöjen kunnon koheneminen – heikossa kunnossa olevien osuus on pudonnut noin 40 prosentista alle 25 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että Järvenpäässä kasvaa entistä terveempiä nuoria, joilla on paremmat edellytykset jaksaa opinnoissa ja työelämässä. Pitkällä aikavälillä se merkitsee myös todennäköisesti vähemmän tuen tarpeesta aiheutuvia kustannuksia ja vahvempaa työvoimaa kaupungissamme.

Järvenpäässä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on tapahtunut kehitystä eri mittareilla mitattuna. Fyysinen toimintakyvyn lisäksi, turvallisuuden tunne, kiusaamisen väheneminen ja päihdekäytön lasku. Huomio kiinnittyy polarisoitumiseen, osalla mielenterveyden kuormitus, seksuaalinen häirintä, kouluruokailun heikkeneminen ja univaje muodostavat haasteita, joihin tarvitaan edelleen määrätietoisia toimia.

Yleinen turvallisuustilanne on kehittynyt myönteisesti. Vuonna 2025 Järvenpäässä rikosten ja väkivaltatapausten määrä laski selvästi. Turvallinen arki on arvo sinänsä, mutta sillä on myös taloudellinen ulottuvuus: kun ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi, kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä – veropohja vahvistuu ja talous elävöityy. Toisin sanoen panostukset turvallisuuteen ovat investointeja kaupungin vetovoimaan.

Hyvät kollegat, samalla kun juhlistamme edistysaskeleita, on tunnistettava keskeiset kehittämiskohteet – ja nähtävä nekin talouden silmälasien läpi.

Mielenterveys ja työikäisten jaksaminen nousevat raportissa huolenaiheiksi. Lähes kolmasosa työikäisistä järvenpääläisistä epäilee jaksavansa työuransa loppuun asti – vakava viesti. Jokainen työkyvyttömyyden vuoksi menetetty työvuosi on kallis menetys sekä inhimillisesti että kaupungin talouden kannalta. Siksi on painopistettä siirrettävä matalan kynnyksen mielenterveystukeen ja työhyvinvointiin nyt, jotta emme joudu tulevaisuudessa maksamaan ongelmien laskua moninkertaisena. Jokainen ehkäisty uupumus lisää jaksamista ja hyvinvointia ja pitää myös ihmisen pidempään työelämässä mukana.

Yksinäisyys ja osallisuuden puute ovat myös merkittäviä haasteita. Yli kymmenes järvenpääläisistä tuntee itsensä yksinäiseksi, eikä moni koe voivansa vaikuttaa kotikaupunkinsa asioihin. Jos emme pysty parantamaan tätä, yksinäisyys synnyttää ajan myötä uusia terveys- ja sosiaaliongelmia – inhimillisesti raskaita ja taloudellisesti kalliita. Keinoja on onneksi tiedossa: yhteisöllisyyden vahvistaminen, varmistetaan kohtaamispaikkojen riittävä määrä ja mahdollisuuksien mukaan järjestöjen työn tukeminen. Nämä pieniltä vaikuttavat painopisteiden kohdentamiset todennäköisesti ehkäisevät kalliita korjaavia palveluja ja kehittävät turvaverkkoa, joka myös keventää julkisen sektorin taakkaa.

Emme unohda ikäihmisiä. Raportti kertoo, että Järvenpäässä on onnistuttu vähentämään ikääntyneiden kaatumisia ja seniorit hyödyntävät entistä enemmän digipalveluja. Nämä esimerkit osoittavat ennaltaehkäisyn ja modernien toimintatapojen voiman: jokainen estetty kaatuminen merkitsee vähemmän inhimillistä kärsimystä ja myös turhia kustannuksia. Digipalvelujen yleistyminen sujuvoittaa arkea sekä tehostaa palveluja. Kääntöpuolena on, että vanhimmissa ikäryhmissä yksinäisyys on lisääntynyt. Tämä on inhimillisesti huolestuttavaa ja taloudellisesti haastavaa: kun ikäihminen jää yksin ja menettää toimintakykyään, edessä voi olla raskasta ja kallista hoitoa. Myllytien toimintakeskuksen ympärillä käytävä keskustelu on nostanut ihan konkreettisesti esille ikäihmisten yhteisöllisyyden. Meidän on tuettava ikäihmisten hyvinvointia ajoissa – kokoomus haluaa turvata arvokkaan, itsenäisen vanhuuden ja samalla vähentää kalliiden korjaavien toimien tarvetta.

Elintavoissa riittää myös parannettavaa. Moni aikuinen Järvenpäässä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän – yli puolet aikuisväestöstä. Liikkumattomuus on osaltaan hyvinvoinnin aikapommi. Ennaltaehkäisy on tässäkin viisainta taloudenpitoa: kun panostamme liikuntamahdollisuuksiin ja terveisiin elintapoihin, parannamme nykyhetken ja tulevaisuuden hyvinvointia ja elinvoimaa.

Vielä esimerkki hyvinvointi-investoinnista: kouluruokailu. Maksuton koululounas tuottaa tulosta vain, jos se syödään. Valitettavasti moni nuori jättää lounaan väliin – lukiossa vain hieman yli puolet ja ammattioppilaitoksessa noin puolet opiskelijoista syö päivittäisen koululounaan. Paljon hyvää ruokaa menee siis hukkaan. Tämä kehitys on käännettävä, sillä terveellinen kouluruoka tukee oppimista, terveyttä ja jaksamista. Jos kouluruoka jää syömättä, menetämme monella tapaa. Kaupunki kuluttaa resursseja aterioihin, jotka jäävät hyödyntämättä, ja nuoret saattavat korvata aterian epäterveellisillä vaihtoehdoilla tai kokea iltapäivällä väsymystä ja keskittymisvaikeuksia. Tämä voi heikentää oppimistuloksia ja hyvinvointia – ja pidemmän päälle jopa johtaa koulupudokkuuteen tai terveyspulmiin. Koululounas on saatava houkuttelevammaksi, jolloin myös varmistetaan, että tämäkin investointi tuottaa jatkossa täyden hyödyn. Tässä vastuu on vahvasti myös vanhemmilla.'

Arvoisa puheenjohtaja, lopuksi korostan: hyvinvointipolitiikka on kauaskantoista talouspolitiikkaa. Tiukassa taloustilanteessa jokainen euro on käytettävä harkiten – eli keskityttävä toimiin, jotka tuovat suurimman hyödyn. Järvenpään vahva HYTE-tulos osoittaa, että kun panostamme oikeisiin asioihin, saamme sekä parempaa hyvinvointia että taloudellista liikkumavaraa. Päätöksenteossa on hyödynnettävä hyvinvointikertomuksen dataa ja mittareita, jotta eurot ohjataan vaikuttavimpiin ratkaisuihin.

Kokoomuksen valtuustoryhmä uskoo yhteistyön voimaan. Kun kaupunki toimii yhdessä hyvinvointialueen, järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa, löydämme kustannustehokkaita keinoja parantaa palveluja. Yhteistyö tuo uusia ideoita ja resursseja – ja usein eurokin venyy pidemmälle, kun toimimme yhdessä. Laadukkaat peruspalvelut – kouluista terveydenhuoltoon – ovat kaiken hyvinvoinnin perusta.

Lopulta kyse on tasapainosta talouden ja hyvinvoinnin välillä. Kokoomus on sitoutunut molempiin. Meille hyvinvointiin oikein kohdennettu euro on investointi, joka tuottaa hyvinvoivia asukkaita ja myös säästää kustannuksia. Rakennetaan Järvenpäästä kaupunki, jossa hyvä elämä ja kestävä talous kulkevat käsi kädessä.

Kiitos.