Ryhmäpuheenvuoro: Hyvinvointikertomuksesta 2025

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kokousta seuraavat

Järvenpään hyvinvointikertomus 2025 näyttää selvästi, että hyvinvoinnin edistäminen ei

ole pelkkää pehmeää puhetta – oikein kohdennettuna se voi olla myös taloudellisesti

järkevää. Kokoomuksen valtuustoryhmä kiittää viranhaltijoita hyvästä ja

perusteellisesta raportista. Tulokset kertovat, että ennaltaehkäisevä työ tuottaa

kaupunkilaisille parempaa elämää ja voi samalla säästää kaupungin kukkaroa.

Nostamme esiin sekä onnistumisia että kipupisteitä rakentavasti, vastuullisesti ja

tulevaisuuteen katsoen.

Ensiksi ilonaiheet, joista voimme olla ylpeitä myös eurojen näkökulmasta. Järvenpään

HYTE-kerroin nousi viime vuonna arvoon 79 (edellisvuonna 72), ja tämän ansiosta

kaupunkimme sai 1,13 miljoonaa euroa ylimääräistä valtionosuutta. Tämä on

konkreettinen osoitus siitä, että ennaltaehkäisevä hyvinvointityö oikein

kohdentuessaan maksaa itseään takaisin: fiksut panostukset tuovat sekä inhimillistä

hyvää että rahallista hyötyä.

Toinen myönteinen kehitys on lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn

paraneminen. Koululaistemme tulokset esimerkiksi MOVE-mittauksissa ovat jo monin

osin parempia kuin maassa keskimäärin. Erityisesti ilahduttaa kahdeksasluokkalaisten

tyttöjen kunnon koheneminen – heikossa kunnossa olevien osuus on pudonnut noin 40

prosentista alle 25 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että Järvenpäässä kasvaa entistä

terveempiä nuoria, joilla on paremmat edellytykset jaksaa opinnoissa ja työelämässä.

Pitkällä aikavälillä se merkitsee myös todennäköisesti vähemmän tuen tarpeesta

aiheutuvia kustannuksia ja vahvempaa työvoimaa kaupungissamme.

Järvenpäässä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on tapahtunut kehitystä eri mittareilla

mitattuna. Fyysinen toimintakyvyn lisäksi, turvallisuuden tunne, kiusaamisen

väheneminen ja päihdekäytön lasku. Huomio kiinnittyy polarisoitumiseen, osalla

mielenterveyden kuormitus, seksuaalinen häirintä, kouluruokailun heikkeneminen ja

univaje muodostavat haasteita, joihin tarvitaan edelleen määrätietoisia toimia.

Yleinen turvallisuustilanne on kehittynyt myönteisesti. Vuonna 2025 Järvenpäässä

rikosten ja väkivaltatapausten määrä laski selvästi. Turvallinen arki on arvo sinänsä,

mutta sillä on myös taloudellinen ulottuvuus: kun ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi,

kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä – veropohja vahvistuu ja talous

elävöityy. Toisin sanoen panostukset turvallisuuteen ovat investointeja kaupungin

vetovoimaan.

Hyvät kollegat, samalla kun juhlistamme edistysaskeleita, on tunnistettava keskeiset

kehittämiskohteet – ja nähtävä nekin talouden silmälasien läpi.

Mielenterveys ja työikäisten jaksaminen nousevat raportissa huolenaiheiksi. Lähes

kolmasosa työikäisistä järvenpääläisistä epäilee jaksavansa työuransa loppuun asti –vakava viesti. Jokainen työkyvyttömyyden vuoksi menetetty työvuosi on kallis menetys

sekä inhimillisesti että kaupungin talouden kannalta. Siksi on painopistettä siirrettävä

matalan kynnyksen mielenterveystukeen ja työhyvinvointiin nyt, jotta emme joudu

tulevaisuudessa maksamaan ongelmien laskua moninkertaisena. Jokainen ehkäisty

uupumus lisää jaksamista ja hyvinvointia ja pitää myös ihmisen pidempään

työelämässä mukana.

Yksinäisyys ja osallisuuden puute ovat myös merkittäviä haasteita. Yli kymmenes

järvenpääläisistä tuntee itsensä yksinäiseksi, eikä moni koe voivansa vaikuttaa

kotikaupunkinsa asioihin. Jos emme pysty parantamaan tätä, yksinäisyys synnyttää

ajan myötä uusia terveys- ja sosiaaliongelmia – inhimillisesti raskaita ja taloudellisesti

kalliita. Keinoja on onneksi tiedossa: yhteisöllisyyden vahvistaminen, varmistetaan

kohtaamispaikkojen riittävä määrä ja mahdollisuuksien mukaan järjestöjen työn

tukeminen. Nämä pieniltä vaikuttavat painopisteiden kohdentamiset todennäköisesti

ehkäisevät kalliita korjaavia palveluja ja kehittävät turvaverkkoa, joka myös keventää

julkisen sektorin taakkaa.

Emme unohda ikäihmisiä. Raportti kertoo, että Järvenpäässä on onnistuttu

vähentämään ikääntyneiden kaatumisia ja seniorit hyödyntävät entistä enemmän

digipalveluja. Nämä esimerkit osoittavat ennaltaehkäisyn ja modernien toimintatapojen

voiman: jokainen estetty kaatuminen merkitsee vähemmän inhimillistä kärsimystä ja

myös turhia kustannuksia. Digipalvelujen yleistyminen sujuvoittaa arkea sekä tehostaa

palveluja. Kääntöpuolena on, että vanhimmissa ikäryhmissä yksinäisyys on

lisääntynyt. Tämä on inhimillisesti huolestuttavaa ja taloudellisesti haastavaa: kun

ikäihminen jää yksin ja menettää toimintakykyään, edessä voi olla raskasta ja kallista

hoitoa. Myllytien toimintakeskuksen ympärillä käytävä keskustelu on nostanut ihan

konkreettisesti esille ikäihmisten yhteisöllisyyden. Meidän on tuettava ikäihmisten

hyvinvointia ajoissa – kokoomus haluaa turvata arvokkaan, itsenäisen vanhuuden ja

samalla vähentää kalliiden korjaavien toimien tarvetta.

Elintavoissa riittää myös parannettavaa. Moni aikuinen Järvenpäässä liikkuu

terveytensä kannalta liian vähän – yli puolet aikuisväestöstä. Liikkumattomuus on

osaltaan hyvinvoinnin aikapommi. Ennaltaehkäisy on tässäkin viisainta taloudenpitoa:

kun panostamme liikuntamahdollisuuksiin ja terveisiin elintapoihin, parannamme

nykyhetken ja tulevaisuuden hyvinvointia ja elinvoimaa.

Vielä esimerkki hyvinvointi-investoinnista: kouluruokailu. Maksuton koululounas

tuottaa tulosta vain, jos se syödään. Valitettavasti moni nuori jättää lounaan väliin –

lukiossa vain hieman yli puolet ja ammattioppilaitoksessa noin puolet opiskelijoista syö

päivittäisen koululounaan. Paljon hyvää ruokaa menee siis hukkaan. Tämä kehitys on

käännettävä, sillä terveellinen kouluruoka tukee oppimista, terveyttä ja jaksamista. Jos

kouluruoka jää syömättä, menetämme monella tapaa. Kaupunki kuluttaa resursseja

aterioihin, jotka jäävät hyödyntämättä, ja nuoret saattavat korvata aterianepäterveellisillä vaihtoehdoilla tai kokea iltapäivällä väsymystä ja 

keskittymisvaikeuksia. Tämä voi heikentää oppimistuloksia ja hyvinvointia – ja 

pidemmän päälle jopa johtaa koulupudokkuuteen tai terveyspulmiin. Koululounas on 

saatava houkuttelevammaksi, jolloin myös varmistetaan, että tämäkin investointi 

tuottaa jatkossa täyden hyödyn. Tässä vastuu on vahvasti myös vanhemmilla.

Arvoisa puheenjohtaja, lopuksi korostan: hyvinvointipolitiikka on kauaskantoista 

talouspolitiikkaa. Tiukassa taloustilanteessa jokainen euro on käytettävä harkiten – eli 

keskityttävä toimiin, jotka tuovat suurimman hyödyn. Järvenpään vahva HYTE-tulos 

osoittaa, että kun panostamme oikeisiin asioihin, saamme sekä parempaa hyvinvointia 

että taloudellista liikkumavaraa. Päätöksenteossa on hyödynnettävä 

hyvinvointikertomuksen dataa ja mittareita, jotta eurot ohjataan vaikuttavimpiin 

ratkaisuihin.

Kokoomuksen valtuustoryhmä uskoo yhteistyön voimaan. Kun kaupunki toimii 

yhdessä hyvinvointialueen, järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa, löydämme 

kustannustehokkaita keinoja parantaa palveluja. Yhteistyö tuo uusia ideoita ja 

resursseja – ja usein eurokin venyy pidemmälle, kun toimimme yhdessä. Laadukkaat 

peruspalvelut – kouluista terveydenhuoltoon – ovat kaiken hyvinvoinnin perusta.

Lopulta kyse on tasapainosta talouden ja hyvinvoinnin välillä. Kokoomus on sitoutunut 

molempiin. Meille hyvinvointiin oikein kohdennettu euro on investointi, joka tuottaa 

hyvinvoivia asukkaita ja myös säästää kustannuksia. Rakennetaan Järvenpäästä 

kaupunki, jossa hyvä elämä ja kestävä talous kulkevat käsi kädessä.

Kiitos.                  

Vesa Müller