Hyvinvointialue: Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro hyvinvointialueohjelmasta

23.9.2023

Aluehallituksen ja kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Helinä Perttu
Aluehallituksen ja kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Helinä Perttu

Kokoomuksen valtuustoryhmä kiittää virkamiehiä hyvinvointialueohjelman koostamisesta. Hallitus päätti ottaa aikalisän palvelujen verkostosuunnitelman suhteen ja irrotti tilakohtaiset ratkaisut pois tämän valtuuston käsittelystä. Saamme lisää tietoa päätöksenteon tueksi sekä ehdimme kuulla myös eri kumppaniryhmien ja asukkaiden mielipiteet ennen palveluiden verkostosuunnitelman käsittelyä.

Hyvinvointialueohjelma linjaa meille palveluiden kehittämisen ja talouden hallinnan näkymät lähivuosille. Tehtävä on haastava, sillä myös toimintaympäristön kokonaiskuva elää koko ajan, eikä ennakointi ole ollut viime vuosina kovin vakaata. Meillä, kuten kaikilla muillakin Suomen hyvinvointialueilla, on kolme suurta huolen aihetta: Alan henkilöstöpula, ikääntyvän väestön tarpeet sekä talous ja sitä rasittavat kohonneet vuokrakustannukset ja vuokratyövoiman kulut.

On tiedossa, ettei sote-henkilöstön määrä kasva suhteessa väestön palvelutarpeen kasvuun eikä nykyisellä palvelurakenteella on mahdollista toimia tulevaisuudessa. Muutoksen tarve on siis väistämätön. Muutos voi kuitenkin olla myös mahdollisuus uuteen ja hyvään lopputulokseen.

Henkilöstöämme ja sen tärkeyttä olemme pyrkineet nostamaan aktiivisesti esiin. Ilman sitoutuvaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä olemme hyvinvointialueena tyhjä taulu. Keusote on tällä hetkellä Suomen palkkajohtaja saadessaan ensimmäisenä valmiiksi palkkaharmonisaation. Lisäksi meillä on hyvät henkilöstöedut, kuten käyttöauto- ja polkupyöräetu. Palkkatasomme aiheuttavat nyt positiivista kiinnostusta rekrytoinnissa ja alueemme asumiskustannukset ovat myös alhaisemmat pääkaupunkiseutuun nähden. Tätä kokonaisuutta on meidän kaikkien nyt syytä rummuttaa omissa verkostoissamme.

Keskustelu palveluiden kehittämisen osalta on liian paljon keskittynyt pelkkiin seiniin ilman, että palveluiden kehittämisestä olisi käyty vielä todellista debattia. Seinät eivät itsessään ole ratkaiseva tekijä, vaan keskeistä on se, kuinka pystymme kehittämään ja monipuolistamaan palveluiden tuottamisen tapaa. Tarvitsemme jatkossa vahvaa omaa tuotantoa, ostopalveluita sekä palvelusetelien käytön laajentamista asiakkaan jonotusaikaa helpottamaan.

Lisäksi pohdinnan painopisteen pitäisi keskittyä yhä enemmän siihen, miten saamme monitoimijuuden hyötykäytön maksimoitua, eli kuinka onnistumme ottamaan kunnat, yritykset ja järjestöt mukaan yhteisiin asukkaisiin kohdistuvaan työhön. Vaikuttavuuden tutkiminen ja tiedolla johtaminen ovat myös tulevaisuuden sote-työn kulmakiviä.

Uskomme vahvasti, että asiakaspolkujen ohjaaminen oikea-aikaisella asiakasohjauksella sekä tarpeenmukainen palveluiden saatavuus ja saavutettavuus nousevat keskiöön. Virtaukseen vaikuttaminen on myös yhteydessä taloudelliseen johtamiseen. Viestinnän rooli korostuu, ja meidän tulee entistä selkeämmin välittää asiakkaille tietoa erilaisista palveluvaihtoehdoista, keinoista tukea omaa hyvinvointia ja digitaalisten palveluiden hyödyistä.

Alueiden talousongelmat ravistelevat kansallisella tasolla. Hyvinvointialueet käyttävät noin neljäsosan valtion budjetista ja tällä hetkellä alueiden yhteenlasketut alijäämät ovat jo yli miljardin luokkaa. Uusimaa saa huomattavan paljon vähemmän rahaa per asukas, kun muu Suomi. Lisäksi meillä on monimutkainen rahanjakomalli HUSin, sen omistaja-alueiden ja Helsingin kesken.

Ratkaisuja hakiessa katseet kääntyvät väkisin myös valtioon päin, sillä nyt alueille asetettu alijäämän kattamisvelvoite vuodelle 2026 on mahdoton tehtävä. Se on nyt sanottava reilusti ääneen.

On aiheellista nostaa esiin myös pelko siitä, että alueet tekevät kovan talouspaineen alla hätäisiä päätöksiä pikavoittoja saadakseen, sillä valtion ohjaus ja arviointimenettelyyn joutumisen tumman varjon kummittelu aiheuttavat valtavan paineen.

Arvon valtuutetut,

Meitä päättäjiä ei ole asetettu helpon tehtävän eteen. Loppujen lopuksi alueella tehtävät ratkaisut eivät tuo lopullisia helpotuksia kokonaistilanteeseen. Tarvitsemme kansallisia lainsäädäntöratkaisuja, mitoituksien järkevöittämistä, rahoitusmallin tarkastelua sekä alan opiskelupaikkojen ja arvostuksen lisäämistä. Valtio on viestinyt, että uusi hallitus sitoutuu yksinkertaistamaan alueiden sääntelyä ja käynnistää syksyn aikana sote-palvelureformin. Tavoitteena on uudistaa palvelulainsäädäntöä ja vahvistaa ohjausta sekä poistaa esteitä alueita tukien. Vaatimus uudistaa rohkeasti ja voimakkaasti palveluita on lausuttu hyvinvointialueille. Toivottavasti Keusoten päättäjät ottavat tästä myös kopin.


Helinä Perttu
Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Aluehallituksen puheenjohtaja
Keski-Uusimaa


Mielipidekirjoitus on julkaistu Uudenmaan Kokoomuksen sivulla 22.9.2023