Ryhmäpuheenvuoro: Asunto-ohjelma

Mikä on kaupungin ja meidän valtuutettujen tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus asumisvaihtoehtoihin? Kaupunkilaiset toki itse viime kädessä päättävät missä ja miten tahtovat asua. Jos joillekin asunnoille ei ole kysyntää, niin nämä asunnot ajan kuluessa poistuvat valikoimasta. Mistä tiedämme, mitä kaupunkilaiset tahtovat asumiselta? Viranhaltijat ovat tehneet selvitystä asumistoiveista asunto-ohjelmaa varten. Hyvä niin. Mutta me kaupunkilaisten valitsemat valtuutetut edustamme viime kädessä myös tässä asiassa kaikkien nykyisten ja uusien järvenpääläisten ääntä. Meidän tehtävämme on linjata, minkälaisia asuntoja tahdomme meille kaikille, Järvenpään asukkaille.   

Asunto-ohjelmaa on käsitelty kaupunginhallituksessa peräti seitsemän kertaa tämän vuoden aikana. Kiitos kaupunginjohtajalle ja hallintotiimille sekä kaupunkikehityksen viranhaltijoille näihin käsittelyihin osallistumisesta. Olette jaksaneet kärsivällisesti tuoda esille näkemyksiänne kaupunkiimme rakennettaviin asuntoihin liittyvistä tavoitteista. Lukuisista käsittelykerroista huolimatta kaupunginhallituksessa ei saavutettu yksimielisyyttä asunto-ohjelman tavoitteista. Pitkälti tämä johtuu siitä, että eri näkemyksiä oli jo tavoitteiden perusteluistakin: tietopohjasta ja vaikutustenarvioinneista.

Kokoomuksen valtuustoryhmässä olemme tämän vuoden aikana keskustelleet runsaasti ja oppineet toisiltamme asumisasioiden linjauksista. Olemme arvioineet yhdessä sekä myös eri asiantuntijoita kuunnellen linjausten vaikutuksia. Edelleen ryhmässämme on ja ryhmään mahtuu monenlaisia mielipiteitä. Kaukana tavoitteet toisistaan eivät ole. Yhdessä tavoittelemme monipuolisia asuntoja järvenpääläisille kaikkiin elämänvaiheisiin.

Ryhmässämme on kannatusta sekä asuntotuotantotavoitteen kohtuullistamiselle 500 asuntoon vuodessa että tavoitteen asettamiselle korkeammaksi, 560 asuntoon vuodessa. Kaupunkistrategiassa päätetty tavoiteltava kasvuvauhdin keskiarvo on 1,8% eli noin 800-900 lisäasukasta vuodessa. Kun huomioidaan kaupunkimme nykyinen ruokakuntien keskimääräinen koko, 1,96 asukasta/asunto, niin myös 500 asunnon vuosituotantotavoitteella on mahdollista yltää kaupunkimme kasvutavoitteeseen: 800 ja myöhemmin 900 lisähenkilöä vuodessa.

Jos tavoite 500 uutta asuntoa saavutetaan, niin asukasmäärän kasvaisi 980 asukkaalla. Jos tavoite 560 asuntoa toteutuisi, niin kaupunkimme kasvaisi 1098 asukkaalla. Suurempaa asuntotuotantotavoitetta haastaa se, että kaikkien uusien asukkaidemme tarvitsemista palveluista on arvioitu aiheutuvan kaupungille enemmän menoja kuin saamme verotuloja. Toisaalta viranhaltijat ovat voimakkaasti painottaneet, että maanmyyntituloja tulee saada riittävästi, jotta taloutemme pysyy tasapainossa. Edellisessä valtuuston kokouksessa päätetty investointiohjelman karsiminen 40 miljoonalla tarjoaa mahdollisuuden selviytyä lähivuosista pienemmilläkin maanmyyntituloilla. Tämä vaikuttaa jopa väistämättömältä nykyisessä rakentamisen hiljentymisen tilanteessa, jossa maanmyyntitulot vähenevät joka tapauksessa. Viranhaltijoiden esityksessä asunto-ohjelmaksi ei ole otettu huomioon investointiohjelman karsimista.

Järvenpään kaupungin vaikutus asuntojen vuokra- ja hintatasoon on vahvinta uusissa valtion tukemissa ARA-asunnoissa. Uusien ARA-asukkaiden valintaperusteita ovat asunnon tarve, varallisuus ja tulot. ARA-asunnon hakijalla korkein sallittu varallisuus yhdellä henkilöllä on 60 500€ ja kahdella henkilöllä 77 000€. Tämä rajaa merkittävän määrän uutta kohtuuhintaista, elämäntilanteeseen sopivaa asuntoa etsivää ihmisistä ARA-asuntojen ulkopuolelle. Valtion ja Uudenmaan kuntien nykyisen MAL-sopimuksen 2020-2031 neljä ensimmäistä vuotta eli vuodet 2020-2023 ovat sitovia. MAL-neuvottelut uudesta MAL-sopimuksesta vuodesta 2024 alkaen ovat vielä kesken. Orpon hallitusohjelman kirjausten perusteella voi ennakoida ettei Järvenpäältä tulla edellyttämään sitoutumista tiettyyn ARA-asuntojen määrään.

Näemme kuitenkin että uusille ARA-asunnoille on edelleen tarvetta, koska tarvitsemme asuntoja erilaisessa elämäntilanteessa oleville ihmisille. Ryhmässämme on kannatusta ARA-tuotannolle, joka olisi korkeintaan 15% 500 asunnon asuntotuotantotavoitteesta eli noin 75 uutta ARA-asuntoa vuodessa. Myös korkeammalle ARA-tuotantotavoitteelle 20% 560 asunnon asuntotuotantotavoitteesta eli 112 ARA-asunnolle vuodessa on ryhmässämme kannatusta. Vuosina 2020-2023 Järvenpään ARA-tuotantotavoite oli MAL-sopimuksessa 113 asuntoa, kun Keravalla tavoite oli 103, Tuusulassa 93 ja Hyvinkäällä 79 asuntoa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kaupungin taloudellisen kantakyvyn ja kaupunkilaisten veronmaksuhalukkuuden näkökulmasta on tarkasti harkittava ARA-tuotannon määrää.

Ryhmämme pitää tärkeänä, että kaikkia Järvenpään alueita kehitetään tasapuolisesti ja vuokra-asumisen määrä ja sijoittuminen suunnitellaan siten, ettei Järvenpäähän synny vuokra-asuntokeskittymiä. Ryhmässämme on kannatusta rajata ARA- ja vapaarahoitteista vuokra-asuntorakennustuotantoa viranhaltijoiden esittämällä tavalla: uusista asuinalueista vuokra-asuntotuotantoa on enintään 50%.

Ryhmässämme on myös kannatusta tiukempaan rajaukseen: kerros- ja luhtitaloasuntotuotannosta enintään 30 %-40% on ARA- ja vapaarahoitteista vuokra-asuntorakennustuotantoa. Tiukempaan vaatimukseen liittyy myös lisäys, jonka mukaan vaatimuksesta voidaan poiketa kaupunginhallituksen päätöksellä. Viranhaltijat ja luottamushenkilötoimielimet valmistelevat nämä kaupunginhallituksen mahdolliset päätökset normaaliin tapaan.

Kaupungin nykyinen uusien asuntojen huoneluku- ja keskikokomääräys kattaa vain kaupungin luovuttamat tontit ja maankäyttösopimukset 8.4.2019 alkaen. Yksiöiden määrä on rajoituksen johdosta pienentynyt, mutta pienten kaksioiden määrä on kasvanut. Ryhmässämme on kannatusta sekä voimassa olevan määräyksen täydentämiselle viranhaltijoiden esittämällä tavalla että määräyksen yksinkertaistamiselle ja laajentamiselle. Viranhaltijoiden esitystä puoltaa lisäkokemusten hankkiminen nykyisestä määräyksestä täydennyksineen ja määräyksen yksinkertaistamiselta puuttuva vaikutustenarviointi. Toisaalta nykyisenkään määräyksen kaikkia vaikutuksia ei kyetty ennakoimaan silloin kun se saatettiin voimaan.


Yksinkertaistaminen ja laajentaminen tarkoittaisi sitä, että kaikissa uusissa kerros- ja luhtitalokohteissa tulee keskipinta-alan olla vähintään 50m2 tai 53m2. Tämä perustuu pienentyväksi arvioituun keskimääräiseen ruokakunnan kokoon, noin 1,5 henkilöä/luhti- ja kerrostaloasunto ja asumisväljyyteen noin 35m2/asukas, eli 1,5x35m2 = 53m2 tai varoivaisesti arvioituna 50m2. Tavoitteena on saada Järvenpäähän keskimäärin hivenen viranhaltijoiden esitystä suuremmat kerrostaloasunnot.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 kaikkien kerrostaloasuntojen keskikoko oli Järvenpäässä 53,3m2. Myös uusien ARA-asuntojen keskikoko on 53m3. Mielestämme muidenkin kuin ARA-asuntokelpoisten henkilöiden on voitava asua kohtuullisen väljästi. Onhan Järvenpäässä asumisen yhtenä merkittävänä kannustimena hyvien kulkuyhteyksien ohella luonnonläheisyys ja edullisemmat isommat asunnot. Asuinpinta-alan vähimmäisvaatimuksen säätelyn tavoitteena on säilyttää ihmisten asumisväljyys ja pitää Järvenpää houkuttelevana paikkana, josta saa samalla rahalla enemmän neliöitä kuin pääkaupunkiseudulta. Tarkoituksena on myös turvata asumisen ketjut eli eri kokoisten asuntojen löytyminen myös kerrostaloista.

Erityiskohteiden rakentumisen mahdollistamiseksi on ehdotettu lisäksi, että asuinpinta-alan vähimmäisvaatimuksesta voidaan poiketa kaupunginhallituksen ennakkopäätöksellä. Tähänkin liittyvät mahdolliset kaupunginhallituksen päätökset valmistellaan normaaliin tapaan virkavalmisteluna ja toimielinkäsittelyillä.

Seniorit paremmin huomioon asunto-ohjelmassa ottaviksi kirjauksiksi ryhmässämme on kannatusta kahdelle lisäykselle. Näistä ensimmäinen on seuraava: kerros- ja luhtitalojen asuntotuotannosta keskimäärin 5-10% vuodessa on vain yli 55-vuotiaille tarkoitettuja seniorirakennuksia kysyntä huomioiden. Puhtaasti senioreille tarkoitettu rakennus on uusi konsepti Järvenpäässä, mutta muissa kaupungeissa se on ollut käytössä.

Viimeiseen kaupunginhallituksessa hyväksyttyyn kirjaukseen tarjoamme valtuutettumme Mia Rundgrenin muotoilemaa päivitystä seuraavasti: ”Järvenpään kaupunki kehittää yhdessä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa ikäihmisten yhteisöllisiä asumispalveluita ja luovuttaa tai vuokraa tontteja uusien asumispalveluyksiköiden ja monimuotoisten palvelukortteleiden rakentamiseen.” Mia avaa asiaa tarkemmin omassa puheenvuorossaan. Myös muut valtuutettumme kertovat näkemyksistään tarkemmin puheenvuoroissaan.

Arvoisa kaupunginjohtaja, jos valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen esityksen asunto-ohjelmaksi tai jotkin tietyt kohdat siitä erilaisena kuin mitä viranhaltijat ovat esittäneet, niin jätättekö päätökseen eriävän mielipiteen? Pyydän tunnistamaan kriittisiksi arvioimanne tavoitteet ja perustelemaan vastauksen.

Ryhmässämme on kannatusta asunto-ohjelman palauttamiselle valmisteluun. Se on hyvä vaihtoehto tilanteessa, jossa asunto-ohjelmasta ja myös sen perusteista on valtuutetuilla laajasti eri näkemyksiä.

Tuija Kuusisto
Järvenpään Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja