Mielipide: Pelastustoimen vasteajat kuntoon kustannustehokkaasti

Onneksi vasteaikojen parantamiseen on olemassa myös kustannustehokkaita ratkaisuja.

Vuosituhannen alussa Oulussa pohdittiin, olisiko hälytysajojen vasteaikoja ja turvallisuutta mahdollista parantaa automatisoimalla liikennevalojen ohjausta.

Vuonna 2011 esiteltiin monen toimijan yhteistyön tuloksena syntynyt HALI eli hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmä.

Kyseessä on hälytysajoneuvojen sijaintitietoa hyödyntävä järjestelmä, joka antaa ohjauskäskyn reitille sijoittuville liikennevaloille.

Käytännössä ambulanssi, paloauto tai poliisiauto voi kulkea ohjatusta risteyksestä tasaisella vauhdilla vaarantamatta muuta liikennettä.

Tie & Liikenne -lehdessä (7/2014) julkaistussa Antti Mustaniemen opinnäytetyössä osoitetaan, että punaisia päin ajaminen on ollut taustalla peräti 84 prosentissa hälytysajoissa sattuneista onnettomuuksista.

Tätä taustaa vasten HALI-järjestelmän liikenneturvallisuutta parantava vaikutus näyttää ilmeiseltä.

Sitä se totisesti onkin, jos Oulun tuloksiin on uskomista: järjestelmän yli kymmenvuotisen käyttöhistorian aikana ei nimittäin ole raportoitu yhtäkään vastaavaa onnettomuutta.

Havaintoa on pidettävä merkittävänä, sillä hälytysajoneuvojen kolareihin liittyy usein vahinkoja, jotka voivat muodostaa pelastuslaitokselle korvausvastuun. Lisäksi avun saapuminen paikalle viivästyy.

HALI:n yhteydestä lyhyempiin vasteaikoihin on niin ikään vakuuttavaa näyttöä.

Mustaniemen opinnäytetyössä kuvataan, kuinka hälytysajoneuvojen vauhti liikennevalo-ohjatuissa liittymissä oli suurempi ja tasaisempi kuin ohjaamattomissa.

On tietysti selvää, etteivät tulokset ole sellaisenaan yleistettävissä Keski-Uudenmaan liikenneympäristöön.

Toisaalta jo arkijärjellä voi päätellä, että avun saapuminen paikalle nopeutuu, kun reitille ei ole kasautunut ajovuoroaan odottavaa muuta liikennettä.

Erityisesti ruuhka-aikaan liikennevalo-ohjauksella saavutettava etu voi olla merkittävä.

Ensihoidossa vasteaikojen optimoinnissa on kyse sanalla sanoen minuuttipelistä. Kymmenen minuutin ja varttitunnin ero voi olla sydäninfarktipotilaan ennusteen kannalta kriittinen.

HUS-yhtymän asettama tavoiteaika korkeimman kiireellisyysluokan tehtäville on 9 minuuttia 90 prosentissa hälytyksistä.

Saavutamme tavoitteen Keski-Uudellamaalla pääsääntöisesti hyvin, joskin paikallisia poikkeuksia esiintyy.

Olennaista on kuitenkin huomata, ettei tavoiteaikoihin ole tyytyminen, jos kohtuudella pystyisimme parempaankin.

Onhan kyse elämästä ja kuolemasta.

Kustannuksiltaan HALI on sillä potentiaalisesti saavutettaviin hyötyihin nähden huokea.

Tyypillisesti järjestelmän käyttöönottoa on edeltänyt kunnan, pelastuslaitoksen ja Fintrafficin yhdessä tekemä selvitys, jonka kustannus on ollut kymmenen tuhannen euron paikkeilla.

Hälytysajoneuvoihin ja liikennevaloihin asennettava laitteisto on maksanut noin tuhat euroa jokaista ajoneuvoa ja liittymää kohden. Kustannuksista ovat vastanneet kunta ja pelastuslaitos yhdessä.

Katson, että esitetyt tosiseikat puoltavat HALI-järjestelmän käyttöönoton selvittelyä myös Keski-Uudenmaan kunnissa.

Jos verrattain edullisella investoinnilla on mahdollista saavuttaa edes osa niistä hyödyistä, joita muilla alueilla on kuvattu, tulisi hankinnan olla itsestäänselvyys.

Väitän, että järjestelmän käyttöönotto olisi yksi kustannustehokkaimmista keinoista pelastaa ihmishenkiä.

Niko Kotilainen

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen nuorisovaltuuston puheenjohtaja

*Kirjoitus julkaistu Keski-Uusimaassa 23.11.2023